Moro!



Aloitus sektori oli 2 ja sen 2. pooli. Rantaan käveltyäni koin ihanan jälleen näkemisen. Olin kalastanut saman poolin myös SM-finaalissa ja kalastamistani SM:n pooleista tämä taisi olla paras. Luottavaisin mielin poolin rannalla mietin taktiikkaani.

Alaosan matalemmat alueet aloitin kalastamaan pinturilla ja puolestavälistä ylöspäin oleva syvä ja kova virta painavahkoilla nymfeillä ja kuulapupilla. Aloitin kalastuksen pintureilla mutta toivottua tulosta ne eivät antaneet, ainoastaan lukuisia salakoita oli saaliina. Yhden hyvän kokoisen harjuksen sain nousemaan klinkkiin mutta en sitä saanut tartutettua. Noin vartin kalastuksen jälkeen alkoi todella kova raekuuro ja pinturi kalastus sai jäädä.

Vaihdoin vavan ja perhot kuulapäihin ja kalastin alaosan nopeahkosti niillä. Poolin alaosilta saaliiksi kaksi harjusta. Tiesin että poolin yläosa on alueen parasta aluetta mutta odotin saavani kuitenkin alaosasta paremmin kaloja. Tunnin kalastin poolia noin puoleenväliin ja kaksi tuntia jätin yläosan parhaille alueille. Keskivaihella poolia nopea kopaus tinselillä ja isolla mustalla liitsillä taimenen toivossa, Ei kuitenkaan tapahtumia.

Poolin keskellä virtasi kova ja syvä virta. Syvyyttä oli noin 1-1.5 metriä. Lähdin tuota virtaa kalastamaan kahdella painavahkolla kuulanymfillä. Molemmissa 3.3 milliset volsukuulat ja lyijyä rungossa. Piiskasin perhot niin suurella nopeudella pintavirtauksen läpi kuin pystyin ja tavoitin mielestäni pohjan ja kaloja riittävästi. Taktiikka toimi hienosti tuossa tilanteessa. Tasaisesti edetessäni tuota syvää uomaan ylöspäin iski perhoihin useita yli 30 senttisiä harjuksia.

Harjukset ottivat alussa pääosin vapaasti uitettuihin perhoihin. Huomattavaa oli että loppuvaiheessa kalat ottivat usein nouseviin perhoihin, joten tekniikkaa piti muutella aina välillä. Parhaimmillaan kaloja tuli lähes peräkkäisillä heitoilla ja kahlaamisesta ne eivät juurikaan tuntuneet häiriytyvän. Harjuksia oli myös aivan rannassa olevassa kovavirtaisessa kivikossa. Kaikki tartutetut kalat tulivat mittaukseen saakka.

Yhteensä aloitusjaksolta harjuksia 21 kpl ja lähes kaikki yli 30 senttisiä. Mukava aloitus MM-kisojen rookielta, ylivoimainen jaksovoitto. Perhoina toimi jänönnaama ja riikinkukko kuulapäät.

Seuraavaksi 4. sektorille, pooli maitokallion alueelta (pooli 7). Tiesin maitokallion olevan hyvää harjusaluetta ja olin tuolla myös treenamassa SM-kisoihin. Olin todella luottavainen marssiessani poolini rantaan jossa totesin poolini olevan kahden erinomaisen harjuspaikan välissä. Kumpikaan paikoista ei ylettynyt minun pooliini. Itseasiassa viimekesän reeneissä poolistani ei saatu reeniporukan toimesta ainuttakaan kalaa...

Ahdistuksen sekaisin tuntein rupesin tarkkailemaan pooliani ja virittämään vehkeitä. Hidasta virtaa koko pooli, ei ainuttakaan täysin selvää harjusmonttua/virtaa. Ainoa järkevä taktiikka oli siis kalastaa koko pooli tarkasti läpi. Edelleen 3 eri vapaa/settiä kuntoon. Pinturit, painavat sekä kevyet nymfit.

Aloitin poolin haravoimisen kevyillä nymfeillä sivuvirtaan heittäen. Noin 10 min kalastuksen jälkeen kuulin selkäni takaa mulauksen, käännyin ja totesin kalan käyneen pinnassa noin 5 metrin päässä. Eka heitto kalalle ja nouseviin nymfeihin iski 35 senttisen harjus. Varovaisen väsyttelyn jälkeen tärkeä ja mieltä rauhoittava kala haaviin. 10 minuuttiä myöhemmin aivan alarajalta juuri kisamitallinen kala mittaukseen samalla taktiikalla ja perhoilla.

Seuraavaksi oli pinturien vuoro. Kovassa tuulessa ei kalastus ollut nautittavinta mutta luottoa pintureihin oli, olihan eka saamani kalakin käynyt pinnasta hakemassa ruokaa. Haravoin kahdella pinturilla poolia alhaalta ylös mutta ilman tapahtumia. Noin vartin pinturi kalastuksen jälkeen aivan rannasta kävi komea harri hakemassa pinturini ja nopean väsytyksen päätteeksi 37 senttinen harri mittaukseen. Lähellä samaa kohtaa kävi pienempi harjus pinturin alla pyörähtämässä mutta sitä en saanut tarttumaan.
Pinturit rantaan ja nymfeillä saman paikan kalastus, juuri kisa mitallinen harjus paikasta mittaukseen. Yläosa poolista oli syvempää virtaa ja näytti ihan hyvältä mutta syvemmästä vedestä ei mitään tapahtumia perhoihin. Ainoa tapahtuma oli ison kalan pyörähdys erään kiven takana. Taimenen toivossa heitin paikan tinselillä, kuulapäillä ja isolla liitsillä läpi mutta ei vetoakaan niihin.

Loppujakso oli hiljasta kalatapahtumien suhteen. Kuitenkin kaksi hyvän kokoista ja kaksi pienempää harjusta vaikeahkosta poolista ja jakso sijoituksena 2. joten varsin tyytyväinen sain olla. Ekan päivän jälkeen taisi kolme kalastajaa olla 3 pisteessä joista olin yksi eli mukavin mielin valmistautumaan seuraavan päivän järvi sessioon.

Järvi sessio oli ehkä kaikkein arvoituksellisin ja kalojen löytäminen nopeasti olisi tärkeintä. Perhoista ei ollut mitään kovin varmaa vaikka kaksi suomalaista olikin jo järvellä ollut. Mutta molemmat kalastivat hiukan erilaisilla siimoilla joten heidän perhovalikoimaan en omassa kalastuksessani hirveästi luottanut. Päätin siis käyttää niitä keinoja joilla itse olin järvellä tottunut kirjoja kalastamaan.
Venekaverinani oli italialainen kaveri joka antoi minulle vapaat kädet ohjata venettä ja luoda taktiikkaa. Itse lähdin kalastamaan ensin räikeillä painottamattomilla perhoilla ja lasisiimalla.

Kaikki veneet lähtivät peesaamaan meidän venettä ja tulivat jälkeeni aloitusrannan vastakkaiselle rannalle josta kaloja oli aikaisemmin hyvin noussut. Tuulen suunta oli hieman edellisestä päivästä muuttunut ja aioin ottaa sen huomioon taktiikassa. Noin 15 minuuttia kalastettiin aloituskohdassa hieman ajelehtien mutta ei kummallekaan tapahtumia. Oikealla puolella oleva vene noin 100 metrin päässä sai kalan ja päätimme vaihtaa paikkaa heidän lähettyville. Kalan tulopaikka myös tuki tuulen suunnan muuttumisen teoriaa. Kyseinen paikka oli enemmän tuulensuojassa kuin aloitus paikkamme.
Koukkasimme reilusti veneen oikealle puolelle mutta emme saaneet kaloja.

Noin sadan metrin päässä oli pieni uloke rannassa, jonka eteen mennessämme vaihdoin myös perhot tummemmiksi, oliiviin ja mustaan liitsiin. Näimme myös pintovia kaloja ja tiesimme olevamme ottipaikassa ja ihan kahdestaan.. Sain lähes välittömästi paikasta todella pirteän kirjolohen, harvoin kädet tärisee samoin kuin nyt saadun kalan jälkeen. Huoli blankeista oli pois ja kalastus oli helpompaa.

Saatuamme muutamia kaloja rupesi muutamia veneitä pyörimään ympärillä ja 50 metrin sääntöä ei kukaan noudattanut. Muut eivän tosin hirveästi kaloja ympäriltämme saaneet, meidän veneeseen minulle 4 ja italiaanolle 3 kirjoa. Paikasta ainakin minulle lisäksi muutamia varmoja kirjo tärppejä noin tunnin kalastuksella. Heitimme vielä paikalla noin 15 minuuttia tyhjää jonka jälkeen päätin pienellä riskillä jättää paikan ja käydä vielä koluamassa muita mahdollisia paikkoja.

Lähdimme kohti lähtörantaa, muutama vene lähti peesaamaan meitä. Lähdimme tuulenpuoleiselle rannalle. Aloitimme lähtörannasta katsottuna oikealla olevan lahden suualueella josta välittömästi karkoitin kalan. Meitä peesaavat veneet menivät lahden perukkaan ja saivat sieltä välittömästi muutamia kaloja. Teimme siis virheen kun jäimme suualueelle emmekä menneet lahden pohjukkaan. Matala lahti hiljeni nopeasti kolmen veneen häiriköinnistä. Vaihdoimme paikkaa ja muut jäivät ilmeisimmän lahteen pyytämään tyhjää.

Kävimme kopasemassa lähtörannan lähettyviltä pari paikallisten tuntemaa/suosittelemaa paikkaa mutta niistä emme saaneet edes tärppejä. Päätiin lopettaa kalastuksen lähtörantaan. Toisella driftillä lähtörannassa kala kiinni, mutta italialaiselle. Molemmilla neljä kalaa ylhäällä.. Onnistuin saamaan mehevät solmut perukkeisiin joten päätin vielä kokeilla uutta paikkaa ja pystyin tekemään uuden perukkeen parin sadan metrin siirtymällä. Ensimmäisillä heitolla tälli perhoihin mutta ei tarttunut.

Aika loppui ja olin ihan tyytyväinen neljän kalan tulokseen. Aloituspaikalta oli ilmeisesti vielä joitain kaloja tullut mutta ei kuitenkaan hirveästi. Totesimme Italiaanon kanssa että ihan hyvin meni, minulle jakson 3. ja makaroonille 4. sija. Ainoa "virheemme" oli jättää kalastamatta lahden pohjukka mutta toisaalta itselläni ei ollut tietoa paikan erinomaisuudesta.. Jakson voittanut Ranskalainen oli kuulemma kalastanut osan kaloistaan kiellytältä alueelta, josta USA jättikin protestin joka ei sitten mennyt läpi.

Kahden kalastetun päivän jälkeen johdin kokonaiskilpailua (123 kilpailijaa - UPEETA Olli !!!, huom MR) ja olimme joukkueena kakkosena. Yritin kuitenkin olla rakentelematta suurempia pilvilinnoja kun tiesin seuraavan päivän molempien poolien olevan kovin vaikeita.

Viimeisen päivän aloitus oli sektorilta kolme(pooli X). Poolista oli tullut muutamia kaloja, mutta edellinen kalastaja oli sen plänkännyt. Oikeastaan pooli ei näyttänyt kovin huonolta ja luottavaisin mielin sitä lähdin kalastamaan. Tosin erinomaiselta paikalta näyttänyt peili jäi juuri bufferzone alueeseen. Poolista löytyi kovaa virtaa ja monipuolista virtaa ja uskoin sieltä kaloja löytäväni. Suurimmat toiveeni oli alaosan kovassa ja syvässä kuohussa jota uskoin ulkomaalaisten tekniikoilla olevan vaikeampaa kalastaa.

Kuohun reinalle päästyäni vaihdoin taas painavammat kuulapäät jotta sain piiskattua perhoni kovan pintavirtauksen läpi. Noin kymmenen minuutin ja vaikean kahlauksen jälkeen kuohuista iski kunnolla harjus jonka tuuletuksien kera haavitsin ja kiikutin pitkän kahlausmatkan päästä mittaukseen jalat aivan hapoilla. Takaisin kuohuihin, mutta en toista harjusta onnistunut saamaan.

Ahneesti yritin päästä etenemään kuohuissa ja hakemaan uutta aluetta, mutta uimareissu päätti kahlaamisen ja vaivoin pääsin pois kuohuista. Onneksi kannoin vyössäni kahluusauvaa. Vapa hampaisiin, kahdella kädellä sauvasti kiinni ja kampesin itseni hitaampaan virtaan, huh. Poolin yläosa näytti hyvältä alueelta, jonka tosin pystyivät muutkin kalastamaan tehokkaasti ajattelin. Hitaanpaa virtaa lähdin haravoimaan lyhyehköillä heitoilla sivuvirtaan ilman tulosta. Erään kiven peilistä sitten tärähti kunnolla ja hyvän kokoinen kala pintaan ja irti. Ärräpäiden saattelemana totesin ensimmäisen karkuutuksen joella olevan tosia. Tarkastin takaperhon koukun jossa kala oli, koukun kärki oli hieman vääntynyt vaikka tarkastan koukun lähes jokaisen pohjakosketuksen jälkeen. Syy irtoamiselle oli selvä, koukku ei ollut kunnolla uponnut kalaan, ilmeisesti sitä koukkua pitää vieläkin tarkemmin tarkastella.

Seuraavaksi pinturit kehiin, pintureihin yläosan hitaasta virrasta muutamia tapahtumia mutta huonolla prosentilla kalat tarttuivat. Kaikki ylös tulleet totesin haavissa lohen smolteiksi. Viimeinen puolituntinen vielä alaosan kuohuja takomaan. Heti kuohujen reunasta kala kävi perhoihin, olikohan harjus vai lohen smoltti. En ehtinyt toteamaan kun se ehti olla vain muutaman potkun kiinni. Erittäin tärkeät 292 milliä harjusta jaksolta. Olin ennen viimeistä jaksoa henkilökohtaisessa kisassa vielä 4.

Ruokailun jälkeen viimeiselle poolille, josta ei edellisenä päivänä ollut tullut mitään eikä myöskään aamun kalastaja ollut siitä saanut mitään. Ajattelin että ylimmällä sektori ykkösellä pitäisi kalaa olla parhaiten ja tsemppasin itseäni aina siihen asti kun näin oman poolini. Tutun valvojan heitettyä että tässä on poolisi tuli ensimmäisenä mieleen että valvoja vitsailee...

Sektori ykkösen alueella pitäisi olla runsaasti hyviä harjuskoskia, mutta minun poolissani kovempaa virtausta oli tasan kymmen metriä. Yläosa poolista syvää suvantoa, keskellä kymmenen metrin virta ja sen alapuolella hidasta nivaa noin 60 metriä. Oikea peruspooli joka ei kestä kalastusta.

Aloitin kalastuksen tinselillä ja superpupan yhdistelmällä koska yläosille tietojeni mukaan istutetaan taimenta. Sitten kuulanymfeillä ja pintureilla. En kuitenkaan saanut taimenta enkä mitään muutakaan.

Plankki oli tosiasia ja sijoitukseni tippui sijalle13:sta. Hammasta kiristellen bussiin, jossa kuulin suomen vetäneen 3 mp:t viimeisellä jaksolla. Pelko joukkuemitalin karkaamisesta veti mielen vakavaksi ja aloin miettiä jo sopivaa maata mihin muuttaisi jos mitaleitta jäädään.

Tuskallinen parituntinen helpotti vasta Hullussa Myllyssä, jossa varmistui suomen kuitenkin voittaneen joukkuepronssia!! YES! Ja Sitten juhlittiin :)